P. Baika



Муухай Монгол Хүн

Hezee ch bilee negen udaa Mongol ulsiigaa shuumjilsen ongo ayastai zuil bichnesuuhee toloo neleedgui hunees gashuun ug sonsoj, gadaadiin tagnuul, Hyatadiin erliiz hemeen duuduulj baij bilee. Gevch bolohgui nee. Helehgui l bol hel zagatnaad, bichihgui l bol biir hoshchih geed baina. Bid ugtaa bol yaruu aldart namaa, yandahsgui ih bayalgaa magtsaar dalan jilii gardaa hiisen ch neg l odor honhnii duunaar sereed ergeed harsan chin ene delhhin hogjil geechees eden myangan beer hol hotsorson baisan bish biluu. Ardchilal dongoj ehelj baisan 1990-d onii ehen uyed setguulch Batmonkh guai "Muuhai Mongol Hun" nertei nom hevluulj baisniig ta sanaj baij magad. Dainii holoos dongoj multarsan Japan-d "Muuhai Japan Hun" gedeg nom hevlegden garch, tuunees Yopon-chuud ih zuil suraltsaj, oorsdiigoo oilgoj avsan gedeg. Mongolchuud bid hunii ug sonsoj suraagui huuhdiig erhiin teneg, buruu ishelsen suh shig hemeen goochildog bolovch eh orniigoo erh tanhi geed ch yaahav dee! Dandaa magtaalaar, devergesen hoorgoson ongoor huniig ugjaad baival ter huniig evderchilee gedeg shig dan suu shig tsagaan, chiher shig saihan ongoor biyenee magtuuzai hemeen bid buhnii yavdald tustai baih bolov uu hemeen dongoj sayahan ahad mini tohioldson hoshood zuiliig ergetsuulen bihcih avaas iinhuu busuu.

Миний Монгол гадны нүдээр

Neleen deer Baika ahtaigaa tsug negen tseverlegeenii company-iin ezentei uulzav. Baika ah ter hoyor ih yum yarisaan. Hol oiriin yanz buriin yumiig hooroldoh zavsraa myanga gariu huntei tseverlegeenii gazartai mani er oort ni arav iluu Mongol ajildaggaa hellee. Urd ni bol uunees ih baisan gene. Gevch todorhoi shaltgaanuudiin uchraas tednii zarimiig ajlaas ni haljee. Za tegeed nogoo heden shaltgaanaa huruu daran helj gardag yum baina. Negdugeert, end irsen Mongolchuud ihenh ni deed bolovsroltoi ulsuud tul har bor ajildaa tiim ch saingui gene. Ene ni ch argagui yum aa! Eh orondoo erdmiin, bichig tsaasnii ajil hiij baisan humuus genet huruu humsaa hodolgoh boloh hoshuun hoirgo bailgui l yaahav. Tegsen nemeed baisan zalhuu gej baina aa. Ene talaar bid sonsohooroo neg sonsoj, yarihaaraa neg yarij baina. Sonsood l ongorloo. Mani er yarij l baina.

Hoyordugaart, mani eriig tseverlegee hiilguulj baigaa alban gazruud ni haayaa neg duudan utasnii tolboriin huudas uzuuldeg gene. Getel tuun deer ni Mongol ruu yarisan ochnoon olon dugaaruud duraital baidag gene. Yaasan gesen oroog ni tseverlej baisan nogoo heden Mongolchuud teselgui, bas sergelen zangaa ashiglan ajliinhaa zavsraar ar ger ruugee yarin amar mendee medeltsej baih yum. Uugeer zogsohgui computer-iig ni asaaj, internetiig ni neegeed Mongol site ruu oron heev neg ooriin yum shig edelj suuna. Davarlaa dendlee gehed uun shig davralt gej haa baih ve dee? Gesen nogoo eriin yaria ni duusaagui bololtoi, huruugaa dahin darah ni ter.

Guravdugaart, Mongolchuud alban tasalgaand baisan iluu dutuu eldev zuiliig avaad harmaalah baitugai olgoh geed tavisan zurgiin jaaz-iig ni hurtel avsan uye bii gene shuu! Uuniig sonsood Baika ah ih changaar ineesen. Suuld ni asuuhad: Buhimdlaa nuuh gej l ingesen hereg. Herev boldogson bol urdaas haraad neg talaas oolson, nogoo talaar orovdson ongoor yarij baigaa ter eriin bagalzuuriig ni baidag hucheeree shahmaar baisan gej bilee.

Orovdmoorch yum daa! Tanai ulsiin ter aimgiin ter sumiin ter, esvel ene horoolliin ene bairnii ene suriguuliig togsson hemeen ner us, zus tsaraigaar ni helsen bol oor boloh ch "Tanai Mongolchuud" hemeen hayaglah ni zurhen dunduur zuseed avahtai, tolgoi dunduur tsohiod avahtai agaar negen baih aj. Hedii ineej baisan ch ahiin mini zurh setgel yoolon, hashgiran uilj baigaag medersen yum.

Yamar emgeneltei, yamar orovdoltoi yum be Mongolchuudaa... Ingej boldog yum, tsaad Amerikchuud chin yuuch medehgui ee gesen handlagaar buu handaasai. Ingeed baival bid hairtai eh ornoo ooriin hemjeend manduulah bus harin ch gutaasaar baigaa hereg bus uu? Yaahav eh orondoo baih daa tegdeg l baisan yum biz, harin hari orond ireed ooriin arisnaasaa iluu eh ornoo bodohgui bol ard chin eej aav, amrag sadan, nutgiin chin uul usnii chin ner baigaa shuu!

Монголчуудын ахуй амьдрал

1. Ger horoolol

Ulaanbaatart ugsarmal barilgaas gadna gaigui archilgaatai hashaa buhii ger horoolol baidag. Hashaand ulamjilalt gerees gadna salhinii aysaar hazaisan jijig baishinguud baih ni tsoongui. Gadnaas ni harahad omnod Americiin tom hotuudad baidag, gemt hereg bugshsan yaduusiin horoololiig sanagduulahaar. Gevch Ulaanbaatariin ger horoololoos oglood saihan huvtsaslasan humuus garch ajil albandaa yavdag yum. Sotsializmaas uldsen niitiin unaanii sain uilchilgee ni ger horoolold ch haragdaj baina. Tendees garch orj bui humuus ni ch ter, mal amitan ch ter ih l amgalan taivan baih yum. Ene ni niiteeree adilhan yaduu baih, bayan orchind yaduu baih hoyoriin yalgaag haruulj baina uu daa.

Mongol gert burhan shuteen, geriin ezen, ezegtei, huuhed, bolon zochnii todorhoi bairtai, tom jijig olon hun bainga hamt baih bolovch yum buhen emh tsegtstei, bugd ev nairtai, amgalan taivan baih ni sonin. Salhi shuurgand togtvor saitai, dulaanaa amar aldahgui. Huuhed oson tornihod tun ch tohiromjtoi ehiin hevlii adil.

Neg udaa Mongol tanildaa ugsarmal barilgiin muuhaig shuumjlen, Mongol geriin saihniig magtaj yarital ers eserguutsev: Ugsarmal barilga baigaagui bol olon hun ger orongui baih baisan gene. Neeren ch – 40°C-iin huitend, ugaalgiin bolon 00-iin oroogui gert amidrah tiim ch saihan bish gedgiig toostoolj bainaa. Ugui ee, ingehed yer ni yum bolgon sorog taltai baih yostoi yum uu?

 

2. Hodoo nutag

Ulaanbaatart niseh ongotsnii buudal ongoronguut l uher, honi, yamaa, aduun sureg belchsen hodoo nutag, orgon uudam tal eheldeg. Nohod suul orgon, moritoi eznee dagan mal hariulah yum uu geree sahij uldene. Hodoo humuus ni ehees moritoi torson yum shig l morio garamgai unah yum. 10 nastai huuhduud mori unan talaar davhij, aduugaa huraah ni adtai. Ted haaya zogsoj gadaadiinhan bidniig soniuchirhana. Ih l bardam, oortoo itgeltei huuhduud baih.

Bid nar mashin hologlon delguur yavdag shig endehiinhen moritoi oiroltsoohi suurin ruu yavj yumaa hudaldan avdag. Morio delguuriin gadaa shongoos uyachihna. Yumaa avchihaad suramgai ni argagüi morindoo mordon, davhij odoh yum.

Ertnii ulamjlalt yos zanshil, orchin uyiin "högjil"-technic hosolson gudamjaar bid yavj baina. Hotoos huuhduud ni hodoo suuh malchin etseg eh deeree mashin hologlon zochiloh aj. Huviin mashintai zarim malchid geriinhee gadna moridtoigoo zeregtsuulen tavisan ni ch baina. Hedii chinee olon maltai baina todii chinee bayan baina gesen ug. Avtomashin ch gesen ulamjlalt malchdad heregtei l zuiliin neg baina.

Zamiin hajuud mashind daigdah gesen tomchuud, huuhed, hogshid, esvel buhel buten ger bul bainga zogsoj baidag. Golduu hot ruu, esvel hot orchihood butsaj yavaa humuus. Bi ch yavah burdee ali boloh tedniig avch yavahiig, zam dohohod ni tuslahiig hicheenee. Huntei taniltsaj yum duulah ch sonin. Nastan buurluud ni eruul saihan tsagaan shud yaralzuulan, setgel zurhniihee ugaas ih l dotno ineemsegleh yum. Baigal delhiitei huin holbootoi met zohitson amidrah ene humuusiin yavdal, hodolgoon ni hurtel namuun dolgoon.

Manai baruunii hiimel yortontsod enehuu baigaliig medreh medremj barag ustaj alga bolson. Bidnii ter hiimel yortontsiig end Ulaanbaatart harui buriid ch narnii shilnees saldaggui, gar utas barin tuuniigee haa yavsan gazraa, restaurant-d hurtel duugargan, hend ch hereggui chalchaa yariagaa busdad alban hucheer sonsgoj yavdag, ultsaisan tunia muutai etgeeduud huulbarlah ajee. Tedniig bi yamar ih uzen yadna ve! Oorchlolt shinechleliin dalimaar yamar neg argaar jaahan mongotoi bolson yum uu esvel yordoo l mongotei hunii dur uzuulsen, galuug duurian usand holoo holdoogch hereenuud.

Hotoos garch, uudam tal ruu ochih toolond badrangui tsoglog setgel namaig ezemden avch, zurh setgel maani bayasan tsengeh yum. Enehuu bayar bahdaliig odor bur mederch baih yum san. Hyazgaargui uudam tald deeguur mini shuvuud jiguur delgen niseh ni hichneen ihemseg, sur javhlantai ve ...

Tavdugaar sar dongoj garch baigaa ch heden doloo honogiin tursh tenger tselmeg nartai bailaa. Shonodoo ers huiterdegees odor ni dulaarlaa ch holduu gazar gesej amjihgüi tul nar tusdag gazar hurtel tsas mos ni hailahgui l baina. Moson burhuuliin irmegeer bonjignoh usan dusliin achaar zuleg nogoo, tsetseg hurtel tsuhuisan baina. Havariin uri orjee.

 

3. Bi hediig tolohoo medne

Medeej juulchidaas ali boloh ih mongo salgaj baih heregtei. Ene ni ali ch orond baidag bichigdeegüi huuli ("hohirogch"-juulchid valyutiin hanshiin zoroogoor tertee tergui hamaagui ih mongo hojij baidag yum chini). Hamgiin aihtar zalitai ni Enethegiin "mehlegchid". Olon jil gazar saigüi heren tenesen hashir baival baihaar bi hurtel hashrahgui l doloon sariin dotor 3 udaa mehluulsen ch, olon mehluuleeguidee bayartai baina. Enethegt yostoi hunii sanaand oromguigeer zaliddag yum.

Gehdee bi odoo Enethegt bish Mongold baina. End shono oroid humuus taxi barihiig uzuulj ogno. Shono suudliin tereg bolgon ni taxi boldog. Ayulgui baidlaa hangah uudnees, tavitargui, tanhai zorchigchoos seremjlen ihenhdee joloochoos gadna neg hun zaaval baina. Taxi-nii ezdiig gadnaas ni haraad zorchigch oort ni yu tohioldoj bolohiig taamaglaj bolno: Eregtei emegtei hoyor baival yoronhiidoo ayul bagatai, eldev yum bolohgui, tolbor ch togtson tarifiin daguu baina gesen ug (endehiin une tarifiig ooriinhteigoo haritsuulj shudarga esehiig bi end heleltseh geegui ee). Hoorondoo tostei, usee bogino zasuulsan, tsereg bairiin, chiireg badriun 2 zaluu suusan golduu huuchivtar mashind bol zaaval neg yum bolno: adaglaad 700 togrognii orond 5 dollar ( 5-6 dahin ihiig) nehne gej medeerei. Tegeheer ni bi ch mochoogoo ogohgui hazgai murui ch Mongoloor "Bi turist bish. Bi hediig tolohoo medne" gej heldeg yum. Iluu mongo nehsen hun bolgond helne. Tus boldog l yum. Zarimdaa hoyor tal biye biyee ailgan surduuleh yavdal ch tohioldon  oo.

Negen udaa neg zaluuhan jolooch manai zochid buudal haana baidgiig medehgui ter haviar davhisaar bi ch bur "toorch" orhiv. Olon adilhan ugsarmal baishinguudiig shoniin tsagt bur ch yalgah argagui. Araihiij neg tanil orchin haragdahui joloochid gazarchlan buudlaa olov. Harin onoo jolooch chini ooriinhoo hariutslagaguigees bolj iluu yavsan km-iin mongiig yamarch buruugui nadaas avah gedeg baina shuu. Bi ch eserguutselgui yaahav. Buudliin receptionist Narantuya helmerchilj tus bolloo. Onoo jolooch ch nudarga zangidan zanasaar yavj odov. Ternees aina gej harin ch baihgui degee. Bi juulchin bish. Bi end ajillaj, amidarch baigaa yum chini jiriin une tolno.

Create a free website with Weebly